Pistelaskenta

Pistelaskennassa kimalaisten määrä lasketaan vakiokokoisilta (25 m2) laskentaruuduilta vakioidun ajan (15 min) kuluessa. Kimalaisia on tarkoitus seurata useita vuosia samoilta laskentaruuduilta, joten niiden sijainti tulee valita huolella.

Laskentaruudun perustaminen

Laskentaruutu on kooltaan 5 m x 5 m ja se merkitään kulmatolpilla tai muilla pysyvillä merkeillä maastoon. Ruudun paikaksi valitaan jokin seuraavista kohteista:

1. Niitty, jolla kasvaa monipuolista kukkakasvillisuutta.
2. Puutarha, jossa on hedelmäpuita, marjapensaita ja/tai muita istutuksia.
3. Elinympäristö, jossa kasvaa runsaasti pajuja.
4. Kangasmetsä, jossa kasvaa runsaasti mustikkaa ja/tai puolukkaa.
5. Kangasmetsä, nummi tai keto, jossa kasvaa runsaasti kanervaa.

Seurantaan voi osallistua yhdellä tai useammalla laskentaruudulla. Toivottavaa olisi, että kukin laskija valitsisi kustakin elinympäristötyypistä ainakin yhden laskentaruudun. Ruudun sijaintipaikan tulee olla mahdollisimman vakaa ja tasalaatuinen, jotta kimalaiskantojen vuotuisten kannanvaihteluiden luotettava arviointi on mahdollista. (Esimerkiksi niiton, laidunnuksen, rakentamisen, sukkession ja viljeltyjen kasvien vaihtumisen aiheuttamat satunnaiset ja paikalliset vaikutukset laskentatuloksiin tulisi minimoida.) Ruudun sijainti ilmoitetaan yhtenäiskoordinaateilla 100 metrin tarkkuudella laskentalomakkeessa. Koordinaatit voi hakea esim. oheisen karttasivuston kautta: http://koivu.luomus.fi/ykj/

Laskennan suorittaminen

Laskenta suoritetaan lämpimällä (yli +10 astetta) ja mielellään aurinkoisella säällä klo 10 ja 17 välillä. Ruutukohtainen laskenta-aika on 15 min. Kimalaisten yksilömäärä merkitään havaintolomakkeelle muistiin lajikohtaisesti, tai mikäli lajien tunnistus ei ole mahdollista, lajiryhmäkohtaisesti tai yleisesti lajeja määrittämättä. Lajiryhmät ja niihin kuuluvat lajit on ilmoitettu havaintolomakkeessa. Vaikeasti tunnistettavia yksilöitä voidaan ottaa tarvittaessa talteen myöhempää määritystä varten. Myös tarhamehiläisten (Apis mellifera) ja erakkomehiläisten, siis kaikkien muiden mesipistiäisten, yksilömäärä voidaan merkitä lomakkeeseen.

Laskenta suoritetaan niitty- ja puutarhaympäristöissä vähintään neljä kertaa kasvukauden aikana. Ensimmäinen laskenta on toukokuun lopulla, toinen kesäkuun puolivälissä, kolmas heinäkuun puolivälissä ja neljäs elokuun alkupuolella. Pajukko-, kangasmetsä- ja kanervikkoruuduilla laskenta suoritetaan vähintään kerran kasvukauden aikana kasvien parhaaseen kukinta-aikaan. Haluttaessa myös nämä ruudut voidaan laskea useammin kauden aikana.

Tietojen ilmoittaminen tehdään excel-havaintolomakkeella tai paperille tulostetulla pdf-lomakkeella, joissa on valmiit kohdat löytöpaikkatietoja varten sekä luettelo kimalaislajeista ja lajiryhmistä. Laskentaruudun ulkopuolella, mutta saman 100 m x 100 m:n ruudulla havaittuja kimalaislajeja voi kirjata lomakkeiden Muualla-sarakkeeseen. Havaintolomakkeet voi ladata oheisten linkkien kautta: Pistelaskentalomake (excel), Pistelaskentalomake (pdf)


Peltokimalainen (B. pascuorum). © BY-NC. Pekka Raukko 2007

Thu, 2016-04-14 12:02 -- juho
http://www.gravatar.com/avatar/2ee5c2ae52b725baf442ef5cf8e9afb6.jpg?d=http%3A//pistiaistyoryhma.myspecies.info/sites/all/modules/contrib/gravatar/avatar.png&s=100&r=G
Scratchpads developed and conceived by (alphabetical): Ed Baker, Katherine Bouton Alice Heaton Dimitris Koureas, Laurence Livermore, Dave Roberts, Simon Rycroft, Ben Scott, Vince Smith