Kerääminen

Pistiäisiä voi kerätä monin eri välinein, mutta yleisin tapa lienee pyydystää haavilla lentäviä tai kasveilla istuvia yksilöitä. Lyönti- eli kenttähaavi soveltuu parhaiten kätköpistiäisten ja sahapistiäisten keräämiseen. Suurikokoisia pistiäisiä, kuten monia myrkkypistiäisiä, voi pyydystää myös kevytrakenteisella perhoshaavilla. Pienikokoiset pistiäiset otetaan haavista talteen hyönteisimurilla, kun taas suurikokoiset yksilöt pannaan kaliumsyanidia tai etyyliasetaattia sisältävään myrkkypurkkiin. Pistiäisiä voi kerätä myös haavista tai suoraan kukista muovi- tai lasiputkiin, jotka laitetaan pakastimeen.


Haavi on jokaisen pistiäisharrastajan perusväline

Myrkkypistiäisten keruussa voi käyttää myös erilaisia pyydyksiä, jotka viedään maastoon. Kuoppapyydys on maahan kaivettuun kuoppaan laitettu nesteellä täytetty purkki, joka soveltuu parhaiten lentokyvyttömien pistiäisten, kuten muurahaisten pyyntiin. Maahan laitetut keltavadit houkuttelevat etenkin kukkia etsiskeleviä lentäviä pistiäisiä. Keltaisen lisäksi myös sininen ja valkoinen väri soveltuvat vatipyydyksiin. Sekä kuoppapyydyksissä että vadeissa on nesteenä yleensä suolavettä tai etyleeniglykoliliuosta, johon on sekoitettu astianpesuainetta heikentämään pintajännitystä. Puhdasta vettä voi käyttää suolaveden tai glykoliliuoksen sijaan, jos koentaväli on enintään parin päivän pituinen.


Keltavati

Malaise-pyydys on maastoon pingotettu pienen teltan tapainen rakennelma, jonka seinään törmänneet hyönteiset kipuavat ylöspäin ja joutuvat ylänurkan aukosta alkoholia sisältävään säiliöön. Jotkin pistiäiset tulevat myös valo- tai syöttirysiin. Rysät ja Malaise-pyydykset koetaan tavallisesti noin viikon välein, jolloin löytöpaikkaetiketeissä tulee ilmoittaa koko keruuaika.


Malaise-pyydys

Monet myrkkypistiäiset pesivät mielellään esim. korsista tai puupölkyistä valmistetuissa keinopesissä. Järviruo’on varsia voi koota esimerkiksi tyhjään maitopurkkiin, joka kiinnitetään vaakasuoraan puun kylkeen tai seinään. Pölkkypesät ovat puupölkkyjä, joihin on porattu sopivankokoisia reikiä vieri viereen. Pesissä kehittyvät pistiäiset tarvitsevat talvella kylmäkäsittelyn, jonka jälkeen ne otetaan sisälle lämpimään. Kuoriutuvat hyönteiset pyritään ottamaan talteen pesäkohtaisesti, jolloin saadaan tietoa pesäloisten isäntäsuhteista.


Keinopesiä

Vapaana kasveilla eläviä sahapistiäistoukkia voidaan kasvattaa aikuisiksi perhostoukkien tapaan. Loispistiäisiä puolestaan saadaan kasvattamalla niiden isäntälajien munia, toukkia ja koteloita, jotka ovat tulleet loisituiksi. Loisintaa voidaan edistää käyttämällä sellaisia kasvatusastioita, joihin aikuiset loispistiäiset pääsevät sisälle munimaan. Monia kätköpistiäisiä, kuten äkämäpistiäisiä, saadaan helpoiten kasvattamalla äkämiä, jotka ovat pistiäistoukkien tai niiden isäntälajien aiheuttamia. Äkämien lisäksi pistiäisiä voidaan kasvattaa mm. erilaisista kukinnoista, hedelmistä, sienistä ja käävistä.

Lisätietoa ja linkkejä

Wed, 2016-11-09 12:55 -- SJ V
http://www.gravatar.com/avatar/987a1618db7ae0ef0e8cb7ed8b776a29.jpg?d=http%3A//pistiaistyoryhma.myspecies.info/sites/all/modules/contrib/gravatar/avatar.png&s=100&r=G
Scratchpads developed and conceived by (alphabetical): Ed Baker, Katherine Bouton Alice Heaton Dimitris Koureas, Laurence Livermore, Dave Roberts, Simon Rycroft, Ben Scott, Vince Smith