Ampiaisten torjunnasta

Jouni Sorvari (päivitetty 15.6.2020)

Ampiaiskyselyjä tulee pitkin kesää taas. Yksi yleisimmistä kysymyksistä on, että miten pesät voisi hävittää, silloin, kun niistä tosiaan pitää päästä eroon.


Ampiaisen pistohan on vaarallinen allergikoille, mutta myös kaikille, jos pisto sattuu henkitorven alueelle (myös kaulan puolelta). Allergia kehittyy vasta ensimmäisen tai muutaman piston jälkeen.

Ampiainen, mehiläinen tai kyy aiheuttaa kuoleman keskimäärin vain noin yhdelle henkilölle vuodessa. Tilastokeskuksen kuolemansyytilastojen (1998-2015) mukaan ampiaiset ovat aiheuttaneet 23 kuolemaa.


Norjanampiaisia (Dolichovespula norwegica) pesällään. © Laji.fi / Tapio Kujala, CC-BY-NC-SA-4.0

Moni on varma, ettei ole allerginen, kun on kerran jo pistänyt, eikä ole silloin tullut mitään allergisia oireita (anafylaksia). Viime kesänä kiersi somessa ylpeän äidin video lapsestaan, jonka naamalla amppari käveli. Lapsi ei kuulemma ollut allerginen, perustuen siihen, että kerran oli jo pistänyt aiemmin. Mutta tosiaan tuo eka pisto ei kerro siitä, että onko allergiaa vai ei.

Kotikonstina pesien tuhoamisessa on usein rautakaupan aerosolit ja/tai yöllinen hyökkäys pesälle. ”Rautakaupan Raid” tappaa kyllä, mutta varsin hitaasti ja ampiaisen tapauksessa nopea kuolo on valttia. Kesäyö Suomessa ei ole niin pimeä, etteikö ampiainen näkisi siinä liikettä. Pimeässäkin punaisen valon alla ampiaiset saattavat singahdella satunnaisiin suuntiin piikki tanassa – kontukimalainen ainakin toisinaan punaisessa valossa nousee ensin pesästä suoraan ylöspäin kuin helikopteri ja sitten singahtaa satunnaisen suuntaan (tai ilmavirran suuntaan).

Pesien hävittämiseen liittyen olen aina suositellut ammattimaisen tuholaistorjujan käyttöä tai vähintään mehiläishoitajan pukuun suojautumista, koska en ole halunnut vaarantaa ihmishenkiä.

Voi olla, että suhtaudun tähän varovaisesti, mutta joutuupahan ihmiset miettimään, että onko siitä pesästä oikeasti niin suurta haittaa, että pitää kutsua maksullinen torjuja paikalle.


Lisätietoa

Hirvonen, S. 2018: Tutkija: Tuotantoeläimet ovat suurempi uhka kuin suurpedot – tässä ovat Suomen vaarallisimmat eläimet. 17.6.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10259103

Koljonen, V., Söderlund, T., Mäkisalo, H. & Gissler, M. 2016: Vaaralliset eläimet. Duodecim 132: 1247–1251. https://www.duodecimlehti.fi/duo13221


Puna-ampiainen (Vespula rufa) pesämateriaalia keräämässä. © Laji.fi / Teppo Mutanen, CC BY-NC 4.0

Scratchpads developed and conceived by (alphabetical): Ed Baker, Katherine Bouton Alice Heaton Dimitris Koureas, Laurence Livermore, Dave Roberts, Simon Rycroft, Ben Scott, Vince Smith