Lajiston suojelu

Viimeisimmän uhanalaisarvioinnin mukaan joka yhdeksäs Suomen kaikista arvioiduista eliölajeista on uhanalainen. Maassamme on noin 48 000 lajia, joista  noin 47 % tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on pystytty arvioimaan. Tieto pistiäisten uhanalaisuudesta on huomattavasti vähäisempi, sillä vain 1394 lajin eli vain vajaan viidenneksen uhanalaisuus pystyttiin arvioimaan.

_{Täpläisolehtiäinen (Tenthredo fagi) (Tenthredinidae). Erittäin uhanalainen (EN) ©  Pekka Malinen / Laji.fi}

Useat pistiäiset, jotka saalistavat tai loisivat muita hyönteisiä, ovat luonnossamme tärkeässä roolissa esim. tuholaisten kantojen säätelijöinä. Mesipistiäiset ovat puolestaan tärkeimpiä kasvien pölyttäjiä. Monet pistiäislajit ovat taantuneet voimakkaasti elinympäristöjen, kuten niittyjen ja ketojen, vähenemisen seurauksena. Loispistiäisten on arvioitu olevan erityisen herkkiä ympäristön muutoksille, koska ne sijoittuvat eliöyhteisöissä ravintoketjun huipulle ja tarvitsevat vakaita isäntäpopulaatioita selvityäkseen. Suomen uhanalaiset lajit löytyvät Punaisen kirjan painetusta versiosta sekä verkkopalvelusta.

_{Kyttyräverhoilijamehiläinen (Megachole pyrenaea) (Megachilidae). Äärimmäisen uhanalainen (CR) ©  Pekka Malinen / Laji.fi}

Uhanalaiset pistiäiset on listattu täällä. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto pistiäisten uhanalaisuusluokista.

RE = Suomesta hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, DD = Puutteellisesti tunnetut, LC = Elinvoimaiset, NA = Arviointiin soveltumattomat, NE = Arvioimatta jätetyt

_{Agriotypus armatus (Ichneumonidae). Silmälläpidettävä (NT) ©  Pekka Malinen / Laji.fi}