Pistiäisten tieteellinen lahkonimi Hymenoptera on muinaiskreikkaa. "Ptera" tarkoittaa siipeä ja "hymen" viittaa joko kalvomaisiin siipiin tai etu- ja takasiipien kiinnittymismekanismiin. Useimmilla lajeilla on kaksi paria kalvomaisia siipiä, joiden suonien ja sarkojen määrä, muoto ja sijainti ovat hyviä tuntomerkkejä. Pistiäisiin kuuluu myös täysin siivettömiä lajeja (esimerkiksi eräät kätköpistiäiset) tai saman lajin sisällä voi olla siivellisiä ja siivettömiä muotoja (esimerkiksi muurahaiset).
Suurimmat pistiäiset ovat pituudeltaan 130 mm, mutta pistiäisiin kuuluvat myös kaikkein pienimmät hyönteiset, sillä eräiden hiukepistiäisten (Mymaridae) koiraat ovat vain 0,14 mm mittaisia (Suomen pienimmät hiukepistiäiset ovat 0,3 mm pituisia). Pistiäisnaarailla on yleensä selvästi näkyvä munanasetin, joka on sahapistiäisillä sahanlaitamainen ja myrkkypistiäisillä muuntunut teräväksi myrkkypistimeksi. Kätköpistiäisten munanasetin saattaa olla kahdeksan kertaa ruumiin mittainen.
Pistiäiset elävät kasveilla tai karikkeessa, joskus maahan kaivautuneina ja muutamat myös vesiympäristöissä. Sahapistiäistoukat elävät itsenäisesti syöden kasvien lehtiä tai neulasia. Myrkkypistiäisten toukat syövät emojen pesään tuomaa ravintoa (lamautettuja hyönteisiä ja hämähäkkejä tai mettä ja siitepölyä), kätköpistiäiset taas elävät loisina (parasitoideina) niveljalkaisissa tai sukkulamadoissa, tai kasveihin aikaansaamissaan äkämissä.