Yhteiskunta-ampiaisten tunnistaminen

Yhteiskunta-ampiaisten tunnistaminen

Tekijät: Pistiäistyöryhmä & Libor Dvořák 2016

(Päivitetty: 01.12.2016)

Kaavan avulla kuka tahansa pystyy tunnistamaan Suomen yhteiskunta-ampiaiset (Vespinae ja Polistinae) lajilleen. Suurin osa Suomen 13 lajista on suhteellisen helppo määrittää ja vain muutama laji on hieman vaikeampi erottaa toisistaan.

_{Pensasampiaiskuningatar. © Tommy Boström 2007 / Hyönteisfoorumin kuvapankki.
Free for non-commercial use.}

Yhteiskunnissa elävät ampiaiset (Vespinae ja Polistinae) erottaa yksinään elävistä erakkoampiaisista (Eumeninae) mm. yleensä suuremmasta koosta ja paksummasta ruumiista, hampaattomista kynsistä, yläleukojen sileästä ulkopinnasta ja keskisäärten kahdesta okaasta. Erakkoampiaisilla kynsien hammas on lähellä kärkeä, yläleukojen yläpinnassa on vakoja ja harjuja, keskisäärissä miltei aina vain yksi oka.

_{Räystäsampiainen. © Teppo Mutanen 2005 / Hyönteisfoorumin kuvapankki. Free for non-commercial use.}

Suku- ja lajikaava

1.	-
Takaruumiin 1. jaoke on etuosastaan jyrkästi kapeneva ja tyvestään lähes yhtä leveä kuin takaruumiin 2. jaoke. Yläleuan kärkiosa on tyveä leveämpi. Koiraan tuntosarven kärki on vain vähän taipunut.	Takaruumiin 1. jaoke on eteenpäin tasaisesti kapeneva ja tyvestä huomattavasti kapeampi kuin 2. jaoke. Yläleuka on tasaleveä. Koiraan tuntosarven kärki on kierteinen.
→2.	→ Polistes nimpha
Herhiläinen. Niek Willems / Wikimedia	Ketoneuliainen. Kuva: Lucarelli / Wikimedia
2.	-
Pään ylä- ja sivureunat ovat verkkosilmien takana suunnilleen samassa tasossa verkkosilmien kanssa. Taaemmat pistesilmät ovat suunnilleen verkkosilmien takareunojen kohdalla.	Pään ylä- ja sivureunat ovat verkkosilmien takana selvästi verkkosilmien ylä- ja ulkopuolella. Taemmat pistesilmät ovat huomattavasti verkkosilmien takareunan etupuolella.
→3.	→ Vespa crabro
Saksanampiaisen pään takareuna. Kuva: Libor Dvořák	Herhiläisen pään takareuna. Kuva: Libor Dvořák
3.	-
Posket (Poski = etäisyys verkkosilmien alareunasta yläleuan tyveen) ovt selvästi lyhyemmät kuin puolet tuntosarvien tyvien välisestä etäisyydestä. Etuselän etureunan harju puuttuu.	Posken pituus vähintään puolet tuntosarvien tyvien välisestä etäisyydestä. Etuselän etureunassa on poikittainen harju
→4.	→7.
Norkoampiaisen naama. Kuva: Pentti Ketola	Taiga-ampiaisen naama. Kuva: Olli Pihlajamaa
4.	-
Silmälahdeke (otsa verkkosilmän kovertuman kohdalla) on kokonaan keltainen	Silmälahdeke on vain alaosastaan keltainen
→5.	→6.
Piha-ampiaisen naama. Kuva: Teppo Mutanen	Norkiampiaisen naama. Kuva: Pentti Ketola
5.	-
Silmälahdekkeen keltaisen värialan sisäreuna on selvästi kovera. Suukilven keskellä on tavallisesti suuri ankkurinmuotoinen läiskä.	Silmälahdekkeen keltaisen värialan sisäreuna on heikosti kovera tai kupera ja usein koskettaa otsan keltaista keskiläikkää. Suukilvessä selvästi vähemän mustaa.
→ Vespula vulgaris	→ Vespula germanica
Piha-ampiaisen naana. Kuva: Antti Pekkarinen	Saksanampiaisen naama. Kuva: Antti Pekkarinen
6.	-
Tuntosarven varsi on kokonaan musta. Takaruumiin 1. ja 2. jaoke ovat +/- keltaisenruskeat. Suukilvessä on suuri musta läiskä.	Tuntosarven varren alapuoli on yleensä +/. keltainen. Suukilvessä on 0 – 3 mustaa pistettä. Ei työläisiä
→ Vespula rufa	→ Vespula austriaca
Puna-ampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák	Norkoampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák
7.	-
Silmäalahdeke on kokonaan keltainen. Etuselän etureunan harju on suurimmaksi osaksi keltainen	Vain silmälahdekkeen alaosa on keltainen. Etuselän etureunan harju on musta.
→ Dolichovespula media	→8.
Pensasampiaisen naama. Kuva: Antti Pekkarinen	Räystäsampiaisen naama. Kuva: Antti Pekkarinen
8.	-
Suukilven alaosan keskellä on epäsäännöllisesti hajallaan jokseenkin suuria pistekuoppia. Suukilven karvoitus on musta.	Suukilvessä on kauttaaltaan tiheään pieniä pistekuoppia. Naaraiden suukilven karvoitus on kellertävää ja korkeintaan sen yläosassa muutama musta karva. Koiraan suukilven karvoitus on enimmäkseen mustaa.
→9.	→12.
Räystäsloisampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák	Metsäampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák
9.	-
Suukilven pistekuoppien välissä on vain mikroskooppisen hienoa verkkomaista kuviointia. Suukilven etureunan hampaat ivat naarailla terävät sekä käyrät ja koiraalla suorakulmaisen pyöreät.	Suukilven pistekuoppien välissä on tiheää pisteytystä. Suukilven hampaat ovat naarailla lähes suorakulmaiset, koiraalla pyöreät ja tylpät
→ Dolichovespula adulterina	→10.
Räystäsloisampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák	Räystäsampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák
10.	-
Suukilpi on pidentynyt. Posket ovat pitkät. Posken pituus (a) suhteessa silmien väliseen etäisyyteen (b): Työläiset ja kuningattaret ~ 0,40 – 0,45; Koiraat ~ 0,48.	Suukilpi on normaali. Posket lyhyemmät. Posken pituus (a) suhteessa silmien väliseen etäisyyteen (b): työläiset ja kuningattaret a : b ~ 0,32 – 0,36.
→ Dolichovespula pacifica	→11.
Taiga-ampiaisen naama. Kuva: Olli Pihlajamaa	Räystäsampiaisen naama. Kuva: Teppo Mutanen
11.	-
Etummaisen ja takimmaisten pistesilmien muodostama kulma on n. 90 astetta. Keskiruumiin sivun karvoitus on enimmäkseen mustaa. Pikkukilvessä olevan poikittaisen vaon reunat ovat tavallisesti litteät. 1.-2. takaruumiin jaokkeessa on epäselviä punaruskeita läiskiä, jotka usein puuttuvat työläisiltä ja koirailta. Koiraiden tuntosarvet ovat kokonaan mustat.	Pistesilmien muodostama kulma n. 60 astetta. Keskiruumiin sivujen karvoitus on vaaleanruskean harmahtavaa. Pikkukilven vaon reunamat ovat kuperat. 1.-2. takaruumiin jaokkeissa ei ole punaruskeita läiskiä. Koiraan tuntosarvien alapuoli on +/-keltaisenruskea, harvoin musta.
→ Dolichovespula norwegica	→ Dolichovespula saxonica
Norjanampiaisen pään takareuna. Kuva: Libor Dvořák	Räystäsampiaisen pään takareuna. Kuva: Libor Dvořák
12.	-
Naaraiden suukilven etureunan hampaat ovat tylpät; Etuselän keltaiset juovat ovat tasapaksut. Koiraan takaruumiin viimeisessä selkäkilvessä lyhyemmän pohjakarvoituksen joukossa on yksittäisiä pitkiä karvoja; keskiruumiin sivujen karvoitus on vaaleanharmaan kellertävää.	Naaraan (lajilla ei ole työläisiä) suukilven etureunan hampaat ovat terävät; etuselän keltaiset juovat ovat etuosastaan leveämmät. Koiraan takaruumiin viimeisessä selkäkilvessä ei ole pitkiä karvoja. Keskiruumiin sivujen karvoitus on mustaa.
→ Dolichovespula sylvestris	→ Dolichovespula omissa
Metsäampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák	Metsäloisampiaisen suukilpi. Kuva: Libor Dvořák

Kaavan lähteet

Kuvat

Kirjallisuus

• Dvořák. L. & Roberts, S. P. M. 2006. Key to the paper and social wasps of Central Europe (Hymenoptera: Vespidae). Acta Entomologica Musei Nationalis Pragae 46: 221-244.
• Pekkarinen, A. 1973. Suomen yhteiskunta-ampiaisista (Vespidae). Luonnon Tutkija 77: 12–19

Nettisivut